Quantcast
Channel: 4 Hämälä – Laitasaari
Viewing all 22 articles
Browse latest View live

Laitasaaren talojen ikuistajia – Matti Horneman

$
0
0
[See image gallery at www.laitasaari.fi]

Laukan talosta maalasi taulun vuonna 1931 Matti Valdemar Matinpoika Horneman (s. 2.7.1895, k. 15.12.1964 Oulu). Hän suunnitteli ja maalasi lavasteet Oulun Työväen Näyttämön esityksiin jo 30-luvulla, oli mm. Haukiputaan Sarastuksen voimistelunohjaaja ja Haukiputaan työosuuskunnan talon vahtimestari 1925. Keväällä 1928 hänet valittiin Muhoksen työväenyhdistyksen vahtimestariksi ja samalla näyttämönjohtajaksi. OTN:n johtajana 1950-64. Hänen vaimonsa Kerttu Elisabet Jaakontytär Kauppila (s. 9.3.1902 Haukipudas Kauppila no 10, k. 29.5.1996 Oulu) näytteli samassa teatterissa. 1 2

Matin vanhemmat olivat Selma Juho Erkintytär Kosunen (s. 23.2.1856 Ylikosunen no 9 Saarela, k. 22.9.1940 Oulu) joka muutti Ouluun 26.11.1873 ja avioitui Matti Abrahaminpoika Hornemanin (s. 7.3.1857 Alatornio Yliraumo, k. 10.12.1934 Oulu) kanssa. Matti mainitaan kuollessaan 77-vuotiaaksi työnjohtajaksi. Selman äidin isänisä oli lähtöisin juuri tästä Laukan talosta. Matin isänisä Abraham Abrahaminpoika Horneman (s. 8.12.1830 Ylitornio) avioitui Johanna Albertina Johan Fredrikintytär Spegel’n (s. 21.4.1834 Masku) kanssa. Johanna mainitaan ruotsalaiseksi, ruotsinkieliseksi svensk. Mysteeriksi jää miten hän kulkeutui Maskusta, Varsinais-Suomesta Alatornioon!

Muita laitasaarelaisjuurisia taitelijoita olivat Aarre Viinikanoja, ks. artikkeli hänestä, Vilho Lampi, ks. artikkeli, Martti Tarvainen, ks. artikkeli, Jacob Wallin, ks. artikkeli.


Sankaripatsaan paljastus Muhoksella (1922)

$
0
0

 

Kaiku 18.7.1922, s. 1 – sata vuotta sitten

Sunnuntaina t.k. 16 p. vietettiin Muhoksella isänmaallista juhlaa. Silloin paljastettiin nimittäin Muhoksen kirkkotarhaan haudattujen vapaustaistelussa kaatuneiden sankarien Yrjö Hartikan, Matti Vesan, Heikki Valkaman (p.o. Valkosen), Jaakko Karppisen ja Jaakko Laihiaisen muistolle omistettu patsas. 1

Kun osasto Muhoksen suojeluskuntaa ja Oulun SK:n edustajat olivat torvien soidessa marssineet paikoilleen, muodostaen neliön patsaan ympärille, astui sen luo maanvilj. J. T. Karhu, pitäen lyhyen puheen kaatuneiden muistolle, paljastaen patsaan ja luovuttaen sen seurakunnan huostaan, jonka jälkeen seurakunnan puolesta sen vastaanotti pastori K. A. Strömmer, kohdistaen puheensa seurakuntalaisten velvollisuuksiin tätä muistomerkkiä kohtaan sekä teroittaen mieliin, kuinka käsitteen jumalanpelko ja isänmaanrakkaus ovat mitä lähimpänä toisiaan. Puhetta seurasi torvisoittokunnan säestyksellä laulettu virsi 399, 2 ja 3 värssy.

Astui sitten patsaan ääreen tohtori Walter J. Snellman, pitäen mitä kauneimman, ytimekkäimmän ja lämmintä isänmaanrakkautta uhkuvan puheen, kosketellen siinä mm. kuinka tämän kansan elämä on aina ollut taistelua, kuinka jo tasoittuneiden kumpujen alla lepäävien esi-isien elämä on ollut vapautemme esitaistelua, josta kirkkotarhan ikihongat enää tietäisivät kertoa, sekä mitenkä monen monista kalmistoista kautta maamme tällaisia pyhiä alttareita vapaustaistelun sankareille on pystytetty.

[See image gallery at www.laitasaari.fi]

Puhetta, joka nostatti kyyneleet monen silmiin, seurasi kanttori J. Nurmen johtaman sekakuoron laulama ”Kuullos Suomi” joka jälkeen paikallispäällikkö J. Wuoritsalo laski Muhoksen SK:n, vänrikki Jussila Oulun piiriesikunnan ja v.t. patalj. pääll. Swedberg Oulun SK:n seppeleen. Kun sekakuoro vielä oli laulanut ”Yks voima sydämiimme kätketty on” ja Suomen laulun, päättyi juhla Maamme lauluun, suojeluskunnan tehdessä kunniaa. 2

Harrasmielistä juhlaa suosi mitä ihanin ilma. Olihan sydänkesäinen sunnuntai, kesän kukkeinta aikaa. Jo paikkakunnan kaunis luoto ja kirkkotarhan asema semmoisenaan loihtivat esille juhlatunnelman, joka juhlaan osallistuneille jätti pysyvän muiston mieliin.

P.S. Myös tämä muistomerkki on kunnostettu keväällä 2021 Muhoksen Rotarien toimesta. Suuri kiitos!

Viewing all 22 articles
Browse latest View live